Lentävät hollantilaiset Wauhdissa

Otsikko siksi,että se sopii hyvin agilityyn.Ainakin meän kohalla,koska minä jännitän kisoja aina,joskus enemmän joskus vähemmän. Rakkautta siksi,että eihän agilityä nyt voi olla rakastamatta,vaikka aina jännittääkin.
Tänään oltiin siis OKK:n kisoissa. Siellä aamusta n.9.20 startattiin sohvin kanssa. Muuten kaikki meni hyvin ja koirassa oli tehoa,mutta pussi voihan pussi sanon minä :D Eli pussiin tökkäsi meidän suoritus.Muuten kyllä erittäin mukanva ja putkirikas rata <3 Sohvi oli innoissaan putkista. Olisikohan jossain tuomari,joka suosisi vain putkia ja hyppyjä XD No ei vaiteskaan. Sohvin toinen rata oli sitten mitä oli. Eka hypyn ja putken suoritti hyvin,mutta pussi oli taas se meän ongelma nro1. No kyllä me tästä joskus kehitymme Aikaahan on :D

Sitten saan iloisesti ilmoittaa,että tellu teki ekalta radalta puhtaan suorituksen ja vei medi2 A agilityradan voiton <3 Kiitos kisakumppaneillemme ja onnea kahdelle muulle tuloksen saaneelle. Rata itsessään ei ollut helppo vaan sisälsi muutaman kimurantin ansan. Nipin napin ohitimme ansat emmekä lauenneet niihin. Kiitos tellu,kun olet niin kuuliainen koira <3 Palkinnoksi saimme valita jotain palkintopöydästä. Otin tottumuksen mukaisesti muumikupin ja ruusukkeen. Alkaa noita ruusukkeita olemaan jo mukava määrä,mutta niin on kyllä kisakokemuksiakin <3 Agility se vaan vie mukanaan heti ekasta hetkestä lähtien.
Toisella radalla meillä oli eri tuomari. Rata oli suoremp ja loogisempi kuin edellinen. Olimme toisiksi viimeisiä tellun kanssa ja radalta tulikin hylky,mutta mitäpä tuosta,kun kummallakin oli hauskaa. Sitä paitsi huomasin,että tellu etsii itse aikahyvin jo esteitä. Hylky itsessään johtui varmaan mun rintama suunnasta tai josstain mun jutusta. Meidän hylsythän yleensä johtuu ohjaajasta eli minusta,mutta jokainen kisa on kokemus ja rikastuttaa meitä yhä enemmän. Ensikerralla tekee samanlaisessa kohtaa sitten jotain eri tavalla.

Eli tellu nyt yhtä nollaa vaille kolmosissa. Sekin nolla me tullaan saamaan,mutta sen kanssa ei ole kiirettä. Se tulee,kun on tullakseen. Siihen asti yritän kehittyä ohjaajana mahdollisimman paljon. Koirahan on jo ''ammattilainen'' ohjaaja vain mokailee :D
Nyt siis hyvillä fiiliksillä toivotan teille lukijani hyvää illanjatkoa ja kiitos kun kävitte vierailemassa blogissani
Teille lukunautinnon tarjosi Smige ja lentävät hollantilaiset :D
P.S. tulipas mainos mainen loppu XD

 <3

Niinkuin otsikko jo kertoo ovat minun hollantilaiseni jo melkein neljä vuotiaita. On se vaan jännä miten se aika kuluu niin nopeaa,ettei sitä välttämättä huomaakkaan. Vastahan mie olin kolmetoista ja ekaa koiraa saamassa eli siis tellua (Rangerin Rieputa Rallaa) Sellainen pieni mustavalkoinen vauveli asteli elämääni ja alkoi opettaa minulle koiramaailman saloja,joista en vieläkään ole ihan perillä,mutta tulen joka päivä viisaammaksi koirien ansiosta. Tellu oli ja on edelleen helppo koira niin opetuksen kuin muunkin käytöksen kannalta. Se ei stressaa autoilua vaan torkkuu,ei liioin villeile turhia,uskoo kun sanon yms. Siis kaikin puolin ihana. Voisin tässä laittaaa muutaman kuvan vuosien varrelta meistä

 Tellu 6vk,kun ekan kerran näin ja heti rakastuin <3

 Sitten oli se piinallinen 1vk ohi ja haettiin Tepa kotia
Tässä kuvassa kumpikin vielä niin pieniä ja edessä paljon opittavaa

 Pienestä pitäen tehty kaikki yhdessä <3

 Tellu-lellu ekan pesun jälkeen

 Anna jo se nakki,kun mie jo tein sen mitä pysit ilme XD

 Epävirallinen toko koe n.2009 vuosi olikohan 161,5 pistettä tästä <3

 Active dogs ry:n toko kurssilla 2008-2009

 2011 toko harkat <3

 Moni monia ep.agikisoja

 ekat nollat agissa14-15.8.2010

 Nousu kakosiin 7.11.10 (Hox! kuva 2010 kesältä)

 VARA SERT ja ERI 2010

 SERT,ERI ja ROP 2011

 Sohvin tulo 2009

OHOH tulipas nuita kuvia nyt tuohon,mutta viimeisen kuvan johdatuksella siirymme Sohvin( Rangerin Pauhaava Sydän) joka tuli meille 2009 hyvin vähäisessä ja jos kauniisti sanon kamalassa turkissa. Raukalla oli ollut entisessä kodissaan niin paljon takkauja että ne oltiin leikattu pois ja kaikki mitä oli voitu säästää oli jätetty. Sohvi ei 2009 vuonna eli vuoden ikäisenä osannut muuta kuin oman nimensä ja juuri ja juuri tänne käskyn. Ei kait siinä kuin aloittaa kaikki alusta eli ensin opetettiin sohvi sisäsiistiksi ja samalla käskyjä sille (istu,odota,maahan yms.)
Muistan,kun oli kerran Sohvin ja Tellun kansa ostamassa jätskiä stepistä,kun Sohvi yhtäkkiä säikähti jotain ja sai itsensö irti pannasta tai valjaista ja juoksi hädissään kohti liikenne ympyrää(muttei onneksi liikenne ympyrään) Siinä jossain stepin pihalla sain sen sitten kiinni ja menin noutamaan jäätelöni. S e maistui niin minulle kuin koirillekin :) Sohvi siis ''pelastettu'' eli ei meillä ole ollut koko ikäänsä. Menneisyydestään huolimatta Sohvi on reipas kaikkien kaveri,jota saisi rapsuttaa maailman loppuun asti. Se ei ole yhtä nopea oppimaan kuin siskonsa,muttei tyhmäkään :) Onhan se peruskäskyt oppinut siinä missä tellukin ja agilitykin luistaa :)

Vuonna 2011 Sohvi sai pennut Dottolon kanssa. Viitoset syntyivät 19.7.11 ja ekaksi ynnytykseksi kaikki meni hyvin. Pennut kasvoivat meillä kotona Tellu-tädin ja sohvi-mamman hoivaamina,kun nöpö vain mulkoili mua että ei tällasesta ollu nöpölle kerrottu XD Pennut tottuivat kissaan,erileisiin maastoihin ja muihin ihmisiin jo pentuaikana ja ovatnyt kaikki niin ihania,että jos joku omistajista ei pystyisi Penneliään pitämään voisi se tulla yhdeksi meidän laumasta :) Mutta onneksi kaikilla on hyvä koti ja pysyy,koska neljä koiraa olisi hieman liikaa :)
Pistetäämpä sitten kuvasia myös Sohverosta:


   Harvoja sohvista säilyneitä pentukuvia <3

 Sohvi-lohvi pikku penskan <3


 En tiedä mistä otettu ja minkä ikäinen,mutta sen tiedän että se on meän mamma <3

 Saimme kuvan sohvista ennen ostoa.Ulkonäkö ei ollut paras,mutta Sohvin me halusimme

 Niin laiha ja karvaton raukka,kun haimme sen varkaudesta Kajaneilta. Kiitos Kajanit että haitte Sohvin siltä myyjältä ja möitte sen meille niin kuin oltiin sovittu <3

 Sohvin ulkonäkö ei ollut mikään kehuttavan hyvä,mutta sisältä se oli kultainen koiruus ja on sitä edelleen <3 Nopeakin vielä kaiken lisäksi(silloin kun tahtoo)

 Sohvi meillä. Kunnon turkki ja lihaa luiden päällä <3
 Ja kyllä se oppikin on päähän mennyt XD
 Schapendoes on huumori rotu ja tässä se näkyy. Ei sohverolla ole paineita,vaikka vasta synnyttänyt (pennut 1vrk)
 Ja tästä pentueesta elämääni astui pieni Wimpula pimpula paimentyttö,piipa(äänestään saanut),piiparinen,torakka ja mitä niitä nyt onkaan. Kumminkin alias Turhatar Written in the stars,joka kantaa Kajanin sarin kennelnimeä ylpeänä :)

Tämmöistä tänään ja jotai  taas joskus :) Niin ja tietty hyvää vapuua kaikille lukijoilleni GLADA VAPPEN vai miten se nyt oli XD

Viime bloggauksesta onkin sitten jo aikaa vähän runsaammin kuin lupa olisi. Sinä aikana on tapahtunut tälle pienelle maailmalleni paljon.

Meän Wiima alias Torakka on juossut ekat juoksunsa ja niiden ansiosta rauhoittunut hieman,mutta silti se vetää satalasissa ilman jarruja velipoikiaan pakoon.Tellu on edelleen kakkosissa,mutta eipäs meilä sieltä poiskaan ole kiirus.Koirahanon jo ihan huippu liitäjä,mutta omistajalla on vielä paljon opittavaa. Sohvikin liitää vielä mammalomansa jäleen ykkösissä ja toivon mukaan ollaan siellä vielä vähän aikaa,jotta saan opittua sen ohjaaamisen kunnolla.

Tässä hiihtolomalla saatiin vieraaksi Lucky the Iilainen. Wiimahan oli ihan kuin pikkulapsi joulumaassa. Siinä ne temmelsi ja paini monta tuntia yhteenmenoon.Kävimme myös jäällä lenkkeilemässä. Lucky käyttäytyi lenkillä hyvin,vaikkin ei minannut ensin antaa kiinni,mutta onneksi on keksitty namut,jota koirat eivät voi vastustaa.Lucky oli kasvanut hyvään taaaiseen tahtiin ja toi mieleeni Dottolon isän Zilvervosin. Ulkonäkö ja käytös siis todella hyvä.

Hiihtolomalla tapahtui myös toinen käänne elämässäni. Sellainen hieno aisa kuin RAKKAUS. ''Laumamme'' sai siis uuden jäsenen,enkä nyt tarkoita uutta lemmikkiä vaan poikaystävääni Veekkkua <3 On ihan tietää,että joku hyväksyy minut tälläisena koirahulluna oman ittenäni,kun olen ja josta koiratkin tykkää ja Veekkukin tykkää koirista,etenkin Tellusta. Koirat ovat ottaneet tämän uuden perheen jäsenen hyvin vstaan ja ovat jo sitä mieltä,että Veekku kuuluu ''laumaan'' siinä missä minä,Pike ja Jokekin.

Lenkkeilimme myös Pablon ja Läden kanssa hiihtolomalla ja koko lenkki kesti neljä tuntia,kun etsiskelimme laavua,jola paistaa makkaraa. Läde oli hieman karvaton kuten viimakin on,mutta eihän sitä ole koiralla karvoihin katsomisat,kun niilät kumminkin löytyy suuri sydän <3Sain myös kuulla että kesällä Lättyrä tulee hoitoon <3 <3 <3

 

Niin viimeviikonlopusta sen verran,että oltiin tämän vuoden ekoissa kisoissa,josta tälläkertaa vain yksi tulos( sij.4) Tellulle.Koirat oli ihan kurassa kevät kun on ja kun pohajna oli maneesi ei vikalla radalla oikeen kumpaakaan kiinnostanu liitäminen enää. kumminkin tässä pitää nyt sitten mainita,että tellu pysyi lähdössä molemmilla radoille,että ollaan sitä hieman edistytty jossain. Seura kisoissa oli mahtavaa etenkin siksi että Veekku tuli mukaan <3 Kiitos Veekku seurasta piristit päivää <3 Laitan tänne kuvia kunhan kerkeän <3

 

Tälläistä täällä tälläkertaa,jätetäänhä jotakin myös ensikertaan XD

Kuulumiset tarjosi; Smige ja lentävät hollantilaiset <3

Kuvia:

Kolmikko Isoniemen lenkillä :D

 

Läde,Wiima ja Pablo

MAMMAAA !!!!!

Tellu riehaantui

MAMMA tänne sieltä XD

 

  Kolmikko jahtaa mammaa

Kaksi haarautuu omalle reitille.Kuinka ollakkaan Läde ja Wiima the paita ja peppu sisarukset  <3

Tuleva moukarinheiton maailman mestari XD

Mihi se sisko jäi? (Pablo)